Teemu Kammonen

Itähelsinkiläisen omistusasujakapitalistin kiitospuhe

Helsingin kaupunginvaltuusto teki tänään päätöksen korottaa tuntuvasti 1950-luvulla rakennettujen kiinteistöjen tonttivuokria. Kaupungin tonteilla pönöttää toistatuhatta kiinteistöä, joita korotus tulee koskemaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Omalta osaltani haluan aivan aluksi sanoa vilpittömästi Kiitos Helsinki 1955-2015.

Ensimmäisenä – nuorisokieltä käyttääkseni – hittiä ottaa noin 170 taloyhtiötä, joiden vastikkeet nousevat noin 89 sentillä per neliö. Ne ovat pääosin 1950-luvulla rakennettuja yhtiöitä esimerkiksi Haagassa, Hermannissa, Herttoniemessä, Roihuvuoressa ja Oulunkylässä. Lisää tietoa tämän linkin takaa.

Kuulun itse niihin helsinkiläisiin, joiden lompakossa tämä tonttivuokran korotus tuntuu. Satun nimittäin omistusasumaan metron varrella 1950-luvulla rakennetussa taloyhtiössä.

Siksipä tein pienen maalaislogiikalla kehitellyn laskelman, miten tonttivuokran yli kymmenkertaistaminen – kuten omassa yhtiössäni tapahtuu – vaikuttaa ensi vuonna asumisen hintaan.

Laskelma on hieman pitkä, mutta toivottavasti kykenette seuraamaan ajatusteni Vantaata loppuun.

 

Helsingin asuntomarkkinat toimiva tällä hetkellä hieman eri logiikalla kuin ehkä pitäisi. Kun (tavallinen) asunnonetsijä tekee päätöksen omistusasunnosta, hän laskee ensin, kuinka paljon hänellä on maksimissaan varaa maksaa asumisestaan kuukaudessa.

Tämän jälkeen käydään lainalaskurilla tarkastamassa, kuinka paljon tällä saa pankista lainaa.

Vasta kolmanneksi hän käy Etuovessa tai Oikotiellä katsomassa karttaa, mihin tällä lainalla pääsee asumaan.

Otetaan esimerkiksi Helsingin Herttoniemi, joka on yksi alueista, joissa vuokrankorotus näkyy selvimmin.

 

Sanotaan, että ensiasunnon ostaja haluaa Herttoniemestä 30 neliön yksiön. Hänellä on nyt tallessa pankin vaatima osuus ja vähän reilumminkin. Ostaja tarvitsee asuntoa varten lainaa 100 000 euroa.

Vakituisesta työstä käteen jää 2 000 euroa kuukaudessa. Pankit suosittelevat, että asumiskulut eivät ylittäisi 40 %:a nettotuloista. Siis 800 euroa / kk käytettävissä vastikkeeseen, lyhennyksiin ja korkoihin.

Skenaario #1: Nyt.

Käytössä yhteensä 800 euroa.
Vastike 120 euroa (4 € / neliö x 30).
Lainaerään varaa 680 euroa.

Lainalaskuri antaa 20 vuoden lainan 2 %:n korolla tulokseksi rapiat 116 000 euroa.

Skenaario #2: Vuonna 2016, ensimmäisen korotuksen jälkeen.

Käytössä yhteensä 800 euroa.
Vastike 146,7 euroa (4,89 € / neliö x 30).
Lainaerään varaa 653 euroa.

Lainalaskuri antaa 20 vuoden lainan 2 %:n korolla tulokseksi 112 000 euroa.

Ja kas näin asunnonostajalla on nyt 4 000 euroa vähemmän käytettävissä asuntoon. Mahdollisia vaikutuksia on kaksi: yksiön myyjä tinkii hinnasta tai ostaja kääntää katseensa halvemmalle alueelle, jonka jälkeen myyjä joko etsii parempipalkkaisen ostajan tai alentaa hintaa.

Kokonaisuutena asumisen hinta Herttoniemessä ei ole noussut eikä laskenut. Asunnon arvo on kuitenkin joko ottanut takapakkia tuollaiset 3,5 prosenttia tai Herttoniemen sosioekonominen demografia siirtynyt tuon 3,5 prosenttia kohti parempituloisia.

Ne, jotka jatkavat omistusasumistaan Herttoniemessä,

 

Jottei keskityttäisi pelkästään meihin itähelsinkiläisiin omistusasujakapitalisteihin – kuten vihreiden Otso Kivekäs terävästi oivalsi HS:n haastattelussa – tutkitaan samat kaksi yksinkertaistettua skenaariota vuokramarkkinoilta. Vuokranantajakapitalisti ei tässä esimerkissä pyydä omaisuudestaan mahdottomia.

 

Herttoniemessä samaisen 30 neliön yksiön saa vuokralle esimerkiksi 650 eurolla. Neliöhinta on siis 21,7 euroa.

Skenaario #1: Nyt.

Vuokra 650 euroa.
Vastike 120 euroa (4 € / neliö x 30).
Vuokranantajan tulo 520 euroa.

30 %:n pääomatuloveron jälkeen omistajan vuokratuotto 364 euroa.

Skenaario #2: Vuonna 2016, ensimmäisen korotuksen jälkeen.

Vuokra 650 euroa.
Vastike 146,7 euroa (4,89 € / neliö x 30).
Vuokranantajan tulo 503,3 euroa.

30 %:n pääomatuloveron jälkeen omistajan vuokratuotto 352 euroa.

Ja kas näin kapitalisti köyhtyy kuukausittain 12 euroa, eli menettää tuotostaan 3,2 prosenttia. Tai lisää vuokraan tuon 26,7 euroa, eli nostaa asumisen kustannusta 4 prosenttia. Asunnon uusi neliöhinta onkin 22,6 euroa per neliö (lisäystä 0,9 euroa / neliö).

Kokonaisuutena asumisen hinta Herttoniemessä joko ei nouse tai sitten se nousee 4 prosenttia. Aika harva uskoo, että vuokranantaja ainakaan laskee vuokraa pienentyneen tuoton jälkeen.

 

Eli oli sitten osakas tai vuokralainen, herttoniemeläisellä yksiöasujalla on jatkossa 26,7 euroa vähemmän käytettävissä olevia kuukausituloja. 2 000 euron nettotuloilla se on 1,3 prosenttia palkasta.

Vaihtoehtoisesti asian voi nähdä alueellisesti kohdennettuna noin prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksena (3 000 euron bruttotuloilla noin 0,9 %-yksikköä).

 

Loppuun toistettakoon vielä huomautus, että allekirjoittanut omistaa osakkeen taloyhtiöstä, johon tonttivuokran korotus osuu. Puhun siis osin omassa asiassani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Jäin nyt epäselväksi, olivatko ne Helsingin vihreät tällä kertaa vasemmistolaisia vai oikeistolaisia?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Helsingin vihreät ovat kyllä tavan tallaajan lompakolle myrkynvihreitä.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila Vastaus kommenttiin #4

>#4/TP:

Melkein voisi sanoa, että vihreät ovat myrkkyä maan kansantaloudelle, kun vaativat Suomea olemaan koko ajan tulessa etulinjassa. Vallankumous tappaa lapsensa. Parempi olla suurten kannoilla kuin edessä. Suurilla tarkoitan USA, Venäjä, Kiina, Saksaa jne.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #8
Janne Suuronen

Eikös tuolla kolkalla Helsinkiä rakennusmaan hinta ole jotain 2000€/rakennus-m2 ?

Tälle jos laskee 5%:n vuosituoton, niin se tarkoittaa 100€/m2 vuodessa. 30 neliön kämpälle siis 3000€/vuosi tai 250€ kuukaudessa. Siihen verrattuna 150€ on vähän. Toisaalta, 5%:n tuotto on tällä hetkellä aika kova tuottotavoite.

Kirjoitus on nähtävänä taas kerran yhden narsistisen toimittajan itseulinana, kun ostetun asunnon halpa myyntihinta potkaiseekin toista kautta takaisin. Muiden kirjoittamana ja lukuarvojen laskemana tällaisilla pitkillä teksteillä ei olisi toivoakaan paalupaikalle. Nähty on moneen kertaan. Toimittajamoraalin vastaista ja aseman (moraalista) väärinkäyttöä ? Positiivista se, kun oma-lehmä-ojassa näkökulma tuodaan reilusti esiin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Minä en löytänyt myynti-ilmoituksia selaamalla Helsingistä yhtään halpaa asuntoa.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Kiitos, että kuuntelit ulinani loppuun asti. Se koskettaa toki muutamantuhatta muutakin helsinkiläistä narsistia.

Mikä olisi sinun ratkaisusi Helsingin kohoaviin asumiskustannuksiin? Ne lienevät jo kaikkien tunnustama ongelma.

Janne Suuronen

Käytin joskus pari tuntia taustatöitä ja laskin (ei huolittu rullaan) teoreettisesti Suomen kaikkien ihmisten (5 miljoonaa = 2 miljoonaa perhettä) mahtuvan asumaan pääkaupunkiseudulle yli 1000 neliömetrin omakotitalotonteille. Siis teoreettisena laskuharjoituksena. Pääkaupunkiseudun asumisen kalliista hinnasta silloin kirjoitin. Nythän suurin osa jo asuu kerros/rivitaloissa.

Ydinongelmana ei siis ole absoluuttinen maapula yhdelle miljoonalle ihmiselle.

- Kaavoitus junnaa vastaan
- Ei rakennuskäyttöön varattuja alueita on ihan liikaa. Laskin tuolloin Suomen tiheimmin asutulla aluella olevan useita kymmeniä luonnonsuojelualueita; ihan niinkuin tässä eturannikon pienessä täplässä olisi paikkoja, joita ei mistää muualta löyty ja mitkä on ehdottomasti suojeltava. Satelliittikuvien tiiraaminen avittaa tämän hahmottamisessa.
- Kunnon kiinteistövero niille pääkaupunkiseudun tonteille, jotka ovat kaavoitettu rakentamiseen mutta joita ei ole rakennettu
- Itse rakentamiseen liittyvien lupakäytäntöjen ja miljoonan eri säädöksen väljentäminen

Mutta ihan kiva kun heräät aiheeseen oman navan kautta. Kun tässä vuosien mittaan muidenkin kirjoittamana (en ole ainoa) et sitä ole tehnyt. Eikä ole ainoa vastaava aihepiiri.

Heli Hämäläinen

Minäkin asun idän suunnalla Kulosaaressa. Täällä myös tontit ovat omia, mutta niistä maksetaan kiinteistöveroa. Sinun ei tarvitse maksaa hallinnassasi olevasta maapohjasta kiinteistöveroa.

Jos asuminen tehtäisiin asumismuodon suhteen neutraaliksi, vuokra-asujien tulisi maksaa niin ikään vähintäänkin vuokrana tuo kiinteistövero ja siihen päälle jotain pääoman tuottoa. Muuten tontin hallinnasta syntyy asuntotuloa, koskapa omalla tontilla omistusasujat maksavat asumisestaan enemmän kuin vuokratontilla asuvat.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Hyvä huomio. Käsittääkseni kaupunki on tarjoamassa mahdollisuutta ostaa tontti yhtiölle. En ole tähän tutustunut vielä, joskin kevään yhtiökokouksessa varmasti asiaa käsitellään.

Olisi hyvä selvittää tuo ero. Ehkäpä siihen olisi huomenna aikaa minulla tai jollain toisella medialla.

Asumista tuetaan jo nyt eri tavoin ja halpa tonttivuokra on yksi keino.

Kari Ahveninen

Teemu, onko tämä nyt kapitalistin vai sosialistin kannanotto asiaan? Kapitalistina olet huolissasi asumiskustannustesi noususta ja/tai menetettynä arvona asunnostasi jonka olet omalla rahallasi ostanut, mutta vastaavasti sosialistina olet huolissasi siitä että yhteiskunnan tukema (ja veronmaksajien maksama) tuki asumismuodollesi onkin loppumassa?

Missään ei ole sanottu että ihmisten pitää asua stadissa. Ei missään. Ei sen paremmin että heidän pitää omistaa asuntonsa siellä.

Siinä sinulle on purtavaa, että nyt kun stadi nostaa tonttivuokria, niin myös yhteiskunnan maksama (lue: helsinkiläisten) tuki sosiaalisin perustein rakennetuille asunnoille nousee. Ei vain omasi, mutta silti maksat vielä muittenkin asumista.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Tarkoitukseni oli pohtia päätöksen suoria vaikutuksia. Kapitalisti-sanan käyttö oli naljailua.

Olen yleisesti huolissani pääkaupunkiseudun asumisen hinnasta, sillä asuminen vie nyt hyvin suuren osan ihmisten tuloista. Esimerkiksi minun kohdallani tämä korotus on suoraan pois kulutuksesta. Tuoreena asuntovelallisena säästäminen = lainan lyhennys.

Ei tietenkään minun tai kenenkään muun ole pakko asua Helsingissä tai kaupungin vuokratontilla. Jossain kuitenkin pitää asua, ja Helsingin ulkopuolella tämänhetkiset tuloni ovat 0 euroa. Sillä rahalla asutaan aika paljon huonommin.

Suurissa muutoksissa on aina kärsijöitä ja voittajia. Tässä olen avoimesti kärsijöiden puolella.

Toki on sanottava, että uusi vuokrasysteemi on sikäli hyvä, että se estää juuri tällaisten hintakynnysten syntymistä.

Käyttäjän HannuSalo kuva
Hannu Salo

Huolellinen asunnonostaja on ottanut ostopäätöstä tehdessään huomioon tiedossa olevan vuokrasopimuksen päättymisajankohdan ja sen jälkeen tulossa olevan korotuksen maanvuokraan. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokratontilla olevassa talossa olevan huoneiston hinnan on pitänyt olla viereisellä omistustontilla olevan talon vastaavan huoneiston hintaa halvempi.

Tässä tapauksessa kaupunki on pitänyt kiinni aikaisemmin noudattamistaan vuokrankorotusperusteista. Tästä kaupunkia ei voi moittia - päinvastoin. Jos kaupunki olisi poikennut aikaisemmasta käytännöstään, se olisi toiminut ennakoimattomalla tavalla ja päätöksellään saattanut vuokratonteillaan olevat yhtiöt ja asukkaat mielivaltaisesti eriarvoiseen asemaan.

Tosiasia on kuitenkin se, että asuntomarkkinoilla on paljon muitakin kuin huolellisia asunnonostajia. Tästä syystä tontinvuokran vaikutukset eivät täysin näy asuntojen markkinahinnoissa. Siihen vaikuttaa mm. Teemu Kammosen edellä kuvailema tyypillisen asunnonostajan ajattelutapa, joka lähtee lainanhoitokuluihin käytettävissä olevasta kuukausierästä.

Helsingin kaupungin tekemän maanvuokrien korotuspäätöksen vastustajien ja moittijoiden joukossa on sekä huolimattomia asunnonostajia ja varmaan myös huolellisiakin, jotka olisivat saaneet ansaitsematonta hyötyä, jos kaupunki olisi mennyt halpaan ja jättänyt vuokrankorotukset tekemättä.

Selvyyden vuoksi totean, että asuin aikaisemmin omistusasunnossa kerrostaloyhtiössä vuokratontilla, jota kaupungin vuokrankorotuspäätös nyt koskee. Asun edelleen Itä-Helsingissä, mutta as.oy:ssä, joka omistaa tonttinsa. Maksamaamme yhtiövastikkeeseen sisältyy kiinteistöveroa kaupungille 0,54 euroa/m2/kk. Ostimme nykyisen asuntomme ennen vuotta 1993, jolloin kiinteistövero keksittiin.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

On selvä, että kansalaisten yhtenevä kohtelu edellyttää kunnallisten tontinvuokrien yhtenäistämistä. Jos vuokrat jäävät selvästi alle markkinahinnan, on kyseessä osaan kaupungin asukkaista kohdistuva tuki, joka on perusteeton semminkin, kun siihen ei liity erityistä sosiaalista harkintaa.

Katse onkin käännettävä markkinahintojen muodostumiseen. Helsinki käytännössä säätelee markkinavuokria omalla tontintarjonnallaan. Tontteja tarjotaan tarpeeseen nähden liian vähän, kuten mm. Hoas ja Y-säätiö ovat valitelleet.

Tarjotuistakin tonteista vain murto-osa kuuluu vapaan hinnanmuodostuksen piiriin: korttelin yksi nurkka menee Hekalle, toinen Asolle, kolmas Satolle ja vasta neljäs kovan rahan markkinoille (sekin käsin valitulle rakennuttajalle) säätäen koko höskän hinnan. Siis ylikysynnän häntä heiluttaa koko koiraa. - Tilanne onneksi muuttuu, kun keskusta voittaa vaalit ja kaupungistapako alkaa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Tampere teki saman tempun 10 vuotta sitten eräällä sodan jälkeen tehdyllä omakotialueella, kun vuokrasuhteet olivat katkolla. Se iski todella kipeästi asukkaisiin, joista suuri osa oli eläköityneitä ja jopa sotaveteraaneja.

Kuntalehdessä on muuten varsin mielenkiintoinen artikkeli. Maakunta-arkkitehti on kuvannut Helsingin seutua ilmasta. Kuvista näkyy, että seutu on suurelta osin rakentamatonta metsää ja peltoja. Tämä on taloudellisest varsin turmiollista.
http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/tekniikka/paakau...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelma on, että äänestäjäkunta ei saa kovaan kalloonsa, että noita järjettömiä päätöksiä tekevät heidä itse valitsemansa päättäjät.

Toisinkin voisi valita, ehdokkaita riittää...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Keskeinen ongelma on Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun saama kehitysaluetuki, joka pitää yllä vääristynyttä asutus- ja työpaikkarakennetta maassamme. Tuo kehitysaluetuen lopettaminen ratkaisisi pääosan Helsinskijn ongelmista.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Aivan ja kyllähän tämä tiedetään esim. tilastokeskuksen aluetilinpidossa. Olen siitä tännekin postaillut mm. alueellisen bkt:n ja arvonlisäyksen kannalta. Viimeisten työttömyystilastojen valossa alkaakohan asiat tulla päivänvaloon tavan kulkijallekin pian.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Onko asunnon omistaja kapitalisti?

Kapitalismia on enemmänkin monen asunnon omistaminen, joista saa vuokratuloa. Oman asunnon omistaminen ei ole kapitalismia.

Capital = pääoma

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kovat on kunnan maavuokrat. En edes kehtaa sanoa, mitä ne ovat täällä muuttotappiomaaseudulla, ettei tule kenellekään paha mieli.

Hans Kompis

Mitä jos Teemu kertoisit julkisesti sen 50-luvulla tehdyn maanvuokrasopimuksen neliöhinnan, vertailisit yleiseen vuokratasoon ja siitä, että kapitalisti ovat asuneet yli puolivuosisataa halvalla muihin vuokramaalle perustettuihin asunto-osakeyhtiöihin verrattuna.

Maanvuokrasopimushan on päättynyt jo aikoja sitten eikä yhtiösi vieläkään maksa käypää maanvuokraa.

Toimituksen poiminnat